Verkkopalveluiden saavutettavuus on yksi digitalisaation onnistumisen edellytyksistä: Jos palvelu on saavutettava, mahdollisimman moni voi hoitaa omat asiansa verkossa itse, ilman ulkopuolista apua. Digipalvelulaki edellyttää julkishallinnolta saavutettavia verkkopalveluita. Laki koskee myös korkeakouluja. Jos sisällöntuottaja edustaa julkista organisaatiota ja hänen työtehtäviinsä kuuluu sisältöjen tuottaminen verkkoon, hänen pitää osata tehdä ne saavutettaviksi: Julkisella puolella työskentelevän sisällöntuottajan, joka tekee esimerkiksi verkkokursseja, […]

Ihminen, joka ei näe kuvaa, ei saa jäädä ulkopuolelle. Varsinkaan, jos kuva on tärkeä. Joskus kuva on oleellinen osa sisältöä, joskus se tukee sisältöä ja joskus se on vain koriste. Ns. koristekuviakin saa jatkossakin käyttää muuta käyttää sisältöä elävöittämään, ellei kyseessä ole esim. tieteellinen artikkeli, jossa kuvilla on aina merkitys. Tarjoa tärkeille kuville tekstimuotoinen kuvaus. Kuvituskuvia ei […]

Kuvilla saat kerrottua asioita, elävöitettyä sisältöä ja herätettyä mielenkiinnon. Voi olla, ettet ostaisi verkkokaupasta tuotetta, jonka kuvaa et näe. Kaaviokuva taas voi auttaa sinua ymmärtämään sen kuvaamaan asian nopeammin ja paremmin, kuin pelkkä teksti. Lisäksi tekstisisältöä tai ääniraitaa tukeva kuva auttaa lukijaa/kuuntelijaa muistamaan asian paremmin. Kuviin kannattaa panostaa, mutta on muistettava, että kaikki eivät näe niitä […]

Verkkosivut ovat HTML-koodattua hypertekstiä, mutta joskus on tarvetta jakaa tiedostoja verkon kautta. Oamkin sisäisesti kannattaa yleisesti käyttää Microsoftin toimistosovelluksia (kuten Wordia) ja niiden omia tiedostomuotoja (Wordissa DOCX), sillä kaikilla oamkilaisilla on käytössään MS 365 -pilvipalvelu. Pilvipalveluun kuuluu mm. toimistosovellusten (Word, Excel, PowerPoint, OneNote) lisenssi kaikille oamkilaisille. Wordissa ja OneNotessa on erinomainen helppolukutoiminto eli syventävä lukuohjelma […]

1.Tekstin ja sen taustan väri ja niiden väliset kontrastivaatimukset Sisällön tulkinta ei saa perustua pelkästään väreihin, eli et saa kirjoittaa esimerkiksi niin, että “hyväksytyt mittaustulokset on merkitty vihreällä ja hylätyt punaisella”, sillä kaikki eivät erota niitä toisistaan. Värejä saa käyttää vain tukemaan viestiä, mutta niiden tunnistaminen ei saa olla ymmärtämisen edellytys. Esimerkkitapaus mittaustuloksista voitaisiin helposti korjata […]

Tekstin ulkoasu vaikuttaa luettavuuteen – Luettavuus parantaa ymmärrettävyyttä Jos teet sisältöjä suoraan verkkoon julkaisutyökalulla, et välttämättä voi vaikuttaa tekstin ulkoasuun kovin paljon. Jos käytössä on muotoiluja, useimmiten kannattaa silti käyttää oletusmäärityksiä: Jos ylläpito muuttaa oletusmäärityksiä myöhemmin kerralla koko palvelunlaajuisesti, oletusasetuksista poikkeavat kohdat eivät muutu mukana. Jos tarkoituksesi on jakaa verkossa tiedostoja, niiden ulkoasu on sinun käsissäsi. […]

Tekstin mukautus selkeämmäksi Sisällön ymmärrettävyys on yksi saavutettavuuden pääperiaatteista. Selkeä ja ymmärrettävä kieli on merkittävin ymmärrettävyyden osatekijä. Ammattikorkeakoulussa riittää, kun käytetään selkeää yleiskieltä. Yleiskieli on sitä kieltä, jota käytetään mm. sanomalehdissä ja oppikirjoissa. Selkokieli on yksinkertaistettua yleiskieltä, jota on vieläkin helpompi ymmärtää kuin yleiskieltä. Saat yleiskielestä ymmärrettävämpää, kun lainaat siihen joitakin selkokielen piirteitä. Kirjoita selkeää tekstiä Poimin tähän joitakin hyviä keinoja Kielikellon jutussa […]